Rodos – auringonjumala Helioksen saari

Elämä Rodoksen saarella on lähtenyt käyntiin oikein mukavasti. Asuttamani yksiö toimiston yläpuolella, kaupungin uuden osan keskustassa alkaa tuntumaan väliaikaiselta kodilta. Sitä on menneiden kuukausien aikana huomannut, kuinka pienillä asioilla näistä opasasunnoista saa oman näköisiä. Kotoa ei voi tuoda paljoakaan tavaraa mukanaan, mutta ne muutamat valokuvakehykset, oma tietokone ja muu tavara saa paikan tuntumaan kodilta.

Työn makuunkin on jo päästy. Vaikka itse turistikausi Rodoksen saarella on vasta alkupuolella, on suomalaisia täällä on usea sata. Heitä varten kehitetyt palvelut työllistävät minua ja muita oppaita täällä. Ollaan lentokentällä, tervetulotilaisuuksissa, hotellitapaamisissa, palvelutoimistossa ja retkillä. Kaiken tämän ympärillä pyörii työarkeni. Joskus herätyskello soi jo kuuden aikaan ja taas toisena päivänä työpäivä loppuu vasta seuraavan päivän puolella keskellä yötä. Vaihtelevuus ja joustavuus tässä työssä viehättävät minua. Yksikään päivä ei varmasti ole samanlainen!

Vapaa-aikaa saarella on ollut riittävästi. Kaksi asiaa tällä saarella ovat saaneet minut viihtymään: meri ja aurinko. Koko 2,5 viikkoa, jonka täällä olen ollut, on mennyt noita kahta asiaa ihaillessa. Meri on kauniin sinisen vihreä ja houkuttelee ihailemaan sitä aina kun siihen on mahdollisuus. Olisi hienoa päästä purjehtimaan niille aalloille ja ihastelemaan Kreikan saaristoa mereltä käsin. Ehkä jonakin päivänä toteutan tämän unelmani.. mistä sitä tietää. Koko elämähän tässä on aikaa. Aurinko on paistanut ja lämmittänyt keväisesti viime viikkojen ajan. Lämpötilat kohoavat n. 20C päivittäin, mutta helteistä ei voi vielä puhua. Mukavaa kevät säätä!

Kolmas tärkeä asia, meren ja auringon lisäksi, on ollut kreikkalainen keittiö. Minulla oli etuoikeus muiden oppaiden kanssa tutustua käytännössä kreikkalaisten herkkujen maailmaan kokkailuillassa. Valmistimme kaikkia perusherkkuja alusta lähtien ja se oli hienoa. Missäpä olisin aiemmin päässyt tekemään viininlehtikääryleitä tai tsatsikia oikeaoppisesti? Illan kruunasi tietenkin itse valmistettujen ruokien herkuttelu. Terveellistä, maukasta ja tuoretta. Noilla sanoilla kuvaisin kreikkalaista ruokakulttuuria.

Koti-Suomessa on pääsiäispyhät jo vietetty, mutta kreikkalaisen ortodoksikalenterin mukaan pääsiäistä vietetään vasta tällä viikolla. Perjantaina on pitkäperjantai ja sitä alkavat pääsiäisen pyhät. Perjantai-iltana pääsen seuraaman ristinsaattoa, lauantaina paaston loppuessa yöllä on tarkoitus kerääntyä porukalla kasaan ja keittää perinteistä lammaskeittoa ja loput pyhät tuovat tullessaan varmaankin jotakin uutta. Tosin oppaana pyhät eivät tuo vapaapäiviä; tämän kaiken juhlinnan ohessa teemme työtä kuusi päivää viikossa. Kaikkea ehtii, kun suunnittelee oikein aikataulunsa.

Puhallan hieman auringonsäteitä myös Suomen kevääseen. Puolessa välissä Kreikan komennusta ollaan ja kohta taas hetkeksi Suomessa ennen kesän uusia haasteita.

Rodos calling

Matkalaukut on taas kerran pakattu, purettu, pakattu ja taas purettu. Sisältö on vaihtunut matkassa, yksi jäänyt jo odottamaan kesää ja muut tavarat varastossa niiiiiin sekaisessa järjestyksessä kuin vain voi olla. Matkaoppaan peruselämää.

Loma Itävallassa meni mitä mainioimmin. Oli paljon erityisiä, muistorikkaita hetkiä, nähtiin 1000 km Itävallan moottori- ja vuoristoteitä, nautittiin herkullisia ruokia ja laskettiin kauden viimeiset rinteet. Rentouttava loma, johon kuului monia jännittäviä ja iloisia hetkiä.

Suomeen palattuani aloin valmistautumaan jo tulevaan. Työviikonlopun jälkeen olin taas aamusta lentokentällä kahden suuren matkalaukun kanssa ja katsoin hölmistyneenä Finnairin ylipitkää lähtöselvitysjonoa, jonne jouduin nöyrtymään, kun lähtöselvitys ei onnistunut koneellisesti. No ei ihme, kun päivän aikana oli edessä kolme lentoa ja kaikki tietenkin eri lentoyhtiöillä.

Matka vaan piteni, kun sain tiedon, että viimeinen lentoni oli peruttu ja uusi varaus oli tehty 3 h myöhemmälle lennolle. Mietin matkalla moneen kertaan sitä, kuinka on mahdollista kuluttaa 15 h aikaa matkaan, joka suoralla lennolla taittuisi 3,5 tunnissa?!?

Uusi kotisaareni on siis Rodos. Täällä ollaan seuraavat 5 vkoa. Alku on lähtenyt käyntiin oikein hyvin; asunto on oikein kiva, vanha kaupunki kaunis, meri sininen ja työkaverit huippuja. Matkalaukutkin on purettu ja kaupunkiin on tutustuttu. Toisaalta täytyy myöntää, että ajatukset karkailevat ajoittain koto-Suomeen.

Eilen illalla kävin ensimmäistä kertaa ruokakaupassa. Ensimmäinen hetki meni ihmetellessä, että missä kaupan kaikki lihat ovat (lihansyöjä kun olen). No pienen pohdinnan jälkeen tajusin, että tässä kulttuurissa elää varmaankin vielä erilliset lihakaupat. Tämä sai vahvistuksen työkavereilta tänä aamuna, kun esitin kysymykseni heille. Muut ruokaostokset löytyivätkin ja hyvä niin. Nyt on kotona kaapit täynnä tarvittavia ruoka-aineita.

Täällä siis ollaan seuraavat 4,5 viikkoa. Katsellaan maailmaa tältä kantilta ja opitaan joka päivä jotakin uutta. Se on ehkä tämän työn kaikista paras puoli – saa kokea ja nähdä niin paljon uutta kun vaan pystyy ottamaan vastaan.