lauantai 5. kesäkuuta 2010

Unelmia tulevaisuudesta menneisyydestä

Kymmenen vuotta sitten kiersin autolla ympäri Espoota ja nostin maljan ystävien valkolakeille. Aurinko paistoi, tunnelma oli sanoinkuvaamaton. Vaikka tiesinkin, että itse kuluttaisin koulunpenkkejä vielä vuoden. Sama kirous kun muillakin maailmalla vuoden viettäneillä. Lukio kestäisi neljä vuotta, eikä sille mahtanut mitään. Mutta se oli sen arvoista.

Vuosi meni aika nopeasti – suurin osa siitä kului kirjastossa. Lakkiaisaamu aloitettiin kotona järjestelyillä minkä jälkeen perheen naiset siirtyivät kampaajalle kaunistautumaan. Muistan vieläkin kuinka onnellinen olin. Puin päälleni Amerikasta tuodun mekon ja olin päivänsankari. Yhdessä muiden 90 valkolakitettavien kanssa. Kummitätini sanoja lainaten ”kerran elämässään vaan pääsee laulamaan Ooperaan”. Oopperan lämpiössä kuultiin puheita, jaettiin stipendejä, kuultiin lisää puheita ja lopuksi saatiin todistukset, lakit ja ruusu.

Iltapäivän juhlia juhlittiin kotipihallamme. Kaunis vihreä nurmi, kukkivat pensaat ja iloinen mieli – mitä parempaa sitä voisikaan toivoa päivältään. Päivän akana vieraita kävi lähes sata, mikä teki päivästä erityisen! Ylioppilasjuhlissa tunnelma on kohdallaan. Sankari on juuri käynyt koulun loppuun, uusi elämä edessä ja elämä on täynnä pelkkiä unelmia.

Istuin tänään kauppareissun päätteeksi syömässä jätskiä torin laidalla, kun uusia ylioppilaita valui valkolakkeineen ulos koulurakennuksesta. Tämä toi mieleeni oman päiväni, josta on kulunut jo kunnialliset 9 vuotta. Yritin miettiä, mitkä olivat ne unelmat minulla; minkälaisia ajatuksia minun päässäni vilisi tuolloin. Uskon ja tiedänkin, että moni niistä on toteutunut. Juuri niin kuin silloin ajattelin. Mutta taas toisaalta tiedän, että kaikki ei ole mennyt niin kuin piti. Elämästäni on lähtenyt ihmisiä, joista olisin halunnut pitää kaksinkäsin kiinni. Mutta heidän ”tilalleen” on tullut uusia, hekin kovin rakkaita. Elämää kun ei voi suunnitella etukäteen, mutta unelmoida pitää. Unelmoida tulevaisuudesta, huomisesta ja tästä päivästä. Unelmat pitävät meidän liikkeessä ja siinä ajatuksessa, että elämä on hyvä paikka olla.

Ei kommentteja: