Tässä vaiheessa elämässä on erottautunut jyvät ja akanat ystävissä. Eri ikäkausina elämään on tullut tutustuttua erilaisiin ihmisiin. Jotkut ystävyydet on säilyneet, osa on hiipunut ja voi kävellä vastaa myöhemmin elämässä. Osa on jäänyt matkalle, maailmalle tai poluille. Heihin liittyy muistoja, hyviä hetkiä.
Eilen vietettiin maukasta suklaa ja viini-iltaa hyvien ystävien parissa. Ilta oli siis tämän jälkeen traditio, koska kyseessä oli häissämme saatu kuukausitehtävä, josta ystäväni on muodostanut tradition. Hyvät ystävät, puolisot ja suklaa. Mitä enempää voisi olla? Eilinen ilta sisälsi paljon suklaata. Eri muodoissa. Oli suklaakonvehteja, suklaafondantia ja suklaakakkua. Erilaisia suklaakarkkeja. Ihania herkkuja!
Hyviä ystäviä elämässäni on niin monta. Ei liikaa, mutta useampi. Eri ystäväpiireistä, eri elämänvaiheista. Osa asuu Suomessa, osa ulkomailla. Osa lähempänä, osa kauempana. Osa on sukua, osa ei. Suurin osa ei ole. Mutta ei voisi sanoa, että perhe on pahin, vaan paras. Paras ystäväni on oma mieheni. Ei ole hetkeä, jolloin en haluaisi mielummin olla hänen kanssaan tai kokea hänen kanssaan jotakin hetkeä. Silloin tietää, että elämä on johdattanut oikealle polulle. Yhteiselle polulle.
Ystäviä ei muuten voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Kaikilla on omat puolensa, miksi olemme yhä ystäviä. Mutta ihaninta tässä kaikessa on se, että ystävien kanssa saa jakaa tämän elämänä. Erilaisia hetkiä, erilaisia muistoja. Ensi viikonloppuna on edessä hyvän ystävän häät, joita on odotettu jo monta kuukautta. Tai ehkä vuosi. Ihan salaa, paineita asettamatta. Mikä onkaan parasta, kun saa jakaa häiden kaltaiset erityiset hetket hyvien ystävien elämässä.
Maanantaina juhlistetaan Ystävänpäivää. Vuodessa pitäisi olla enemmänkin kuin yksi päivä pyhitettynä hyville ystävyyksille, mutta onneksi edes tuo yksi. Lämmin halaus kaikille ystävilleni, olette tärkeitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti