Ensimmäinen vaellus

Uusi elämä Itävallassa on alkanut. Melkein viikko sitten näin Alpit taas taivaanrannassa ja tuoksutin puhdasta vuoristoilmaa. Tuntui siltä, että olisin palannut kotiin. Kotiin, jossa en ole koskaan käynyt; kotiin jonka kieltä en osaa; kotiin, jonka ihmisiä en tunne. Koteja on erilaisia ja uskon, että niitä yhdistävä tekijä on se, että koti on siellä missä sydän on. Ja täällä se on. Rauha ja tieto siitä, että täällä tulee menemään kaikki tämän kesän aikana hyvin.

Uusi kotini Seefeldissä on kaunis kerrostaloasunto, jossa on tilaa enemmän kuin missään aiemmassa kodissani. Täällä on majapaikkoja vierailijoillekin (vinkki, vinkki!) ja oma pieni Alppi-kotini tulee palvelemaan tukipisteenäni seuraavat kolme kuukautta. Seefeldin kylähän tunnetaan kaksista talviolympialaisista, jotka oikeasti järjestettiin Innsbruckin kaupungissa. Myös yhdistetyn maailmancupin kisoja järjestetään täällä vuosittain. Muuten Seefeld on jäänyt yksittäisten ihmisten sydämiin hienona maastohiihto- tai kesävaelluskohteena. Moni palaa tänne vuosi toisensa jälkeen, jotain tässä kylässä taitaa viehättää heitä. Ja ymmärrän heitä täysin. Taisin todeta jo kolmantena päivänäni täällä, että kesän jälkeen tulee ikävä Seefeldiä ja sitä ympäröivää luontoa; kauniita kukkaniittyjä, jylhiä lumihuippuisia vuoria, hyvinvoivia metsiä ja kauniita järviä.

Seefeldin naapurissa on Itävallan yksi suurimmista Tirolin maakunnan pääkaupunki Innsbruck. Kaunis vuorien ympäröimä kaupunki näytti parhaat puolensa minulle eilen. Kuuma kesäinen sää valloitti kaupungin ja minut (+30C) ja vanhat rakennukset kylpivät auringon säteissä. Uskomattoman kauniita paikkoja löytyy kaupungin kaduilta ja kujilta.

Tänään vaelsin ensimmäisen Alppi-vuoristovaellukseni tällä matkallani. Aamusta lähdin kiipeämään olympia-rinnettä ylöspäin. Syke oli parhaimmillaan 150, mutta ylös pääsin. Matka jatkui eteenpäin: vastaan matkalla tuli metsiä, vuoristojärviä ja kilometritolkulla vaelluspolkua. Selvisin kun selvisinkin ja uudet vaelluskenkäni jättivät muistoksi kantapäihin valtavat hiertymät ja lihaksissa on sellainen tunne, että talven aikana lasketut rinnepäivät on suoritettu jonkun muun jaloilla. Lopullinen totuus taitaa selvitä vasta huomenna, kun lihaskipu on asettunut kaikkiin mahdollisiin lihaksiini….

Elämä jatkuu täällä töiden merkeissä seuraavat päivät. Hotelleilla pitäisi käydä kiertämässä, hotellikirjat pitäisi valmistella, loput retket opetella ja valmistautua tuleviin asiakkaisiin 10 päivän päästä.