tiistai 7. heinäkuuta 2009

Onni

Elämän onni muodostuu niin monen asian yhtälöstä. Uskon siihen, että onnen ohi voi onnistua kävelemään, jos ei pidä silmiään auki eikä kuuntele sydäntään. Hyvä ystäväni on tuonut eloon sanonnan ”Onnella on otsatukka”. Eli siihen on tartuttava kun se tulee eteen, eikä hamuttava, kun se on mennyt jo ohi.

Elämäni onnellisimpien hetkien joukkoon liittyi viime perjantai-ilta, jolloin rakas poikaystäväni, lapseni tuleva isä ja paras ystäväni polvistui ja pyysi minua jakamaan loppuelämänsä kanssaan ja pyysi minua vaimokseen. Ei ollut epäilystäkään, että en suostuisi. Yhteinen polkumme levenisi tieksi, yhteiseksi matkaksemme läpi tämän elämän. Tiesin siinä hetkessä, että elämäni onnellinen polku saisi jatkoa. Symboliksi tälle rakkaudelle valitsimme yhdessä kauniit sormukset, joiden kantaminen on minulle kunnia. Jos onnea voi symbolisoida yhdellä esineellä, se on tuo kaunis sormus vasemmassa nimettömässäni.

Onnellisuuden tunnetta ei voi kuvata millään. Sen voi aistia, sitä vois viestiä hymyllä, kosketuksilla ja kauniilla sanoilla. Olen onnellinen, siitä mitä elämässäni on ollut, mitä on nyt ja mitä tulee olemaan tulevaisuudessa. Tiedän, että elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta ehjän perustan avulla jokaisesta elämän heikosta ja vaikeasta hetkestä pääsee ylitse. Onnellisista hetkistä pitää osaa nauttia ja keskittyä niihin, koska niistä saa voimaa elämään.

Pieni uusi elämäni masussa on onnellisuuden lähde. Joka päivä hymyilen ja annan lämpimän kosketuksen kehittyvälle pienokaiselleni. Juttelen hänelle elämästä ja siitä miltä äidistä tuntuu. Pieniä merkkejä liikkeestä masussa jo tuntuu, mutta vielä voisin pitää keskusteluamme monologina. Jos äitiinsä tulee, niin varmasti ottaa oman puheenvuoronsa aikanaan.

Ensiaskeleet kohti avioliiton satamaa on otettu, kohta minusta tulee rouva ja sen jälkeen äiti. Uudet roolit välillä hämmentävät minua, mutta toisaalta tuovat voimaa. Jätän taakseni sellaisia nimikkeitä kuin neiti, opas, sinkku… mutta se on elämää, ja se on sitä mitä elämässä kuuluu tapahtua. Uusia onnenhetkiä odotellessa.

4 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

Oi. Olen niin iloinen sun puolestasi!

Maija R kirjoitti...

Onnea! Onnea! Mahtavaa! Milloin palaat muuten Suomeen?

Naksu kirjoitti...

Suomeen paluu tapahtunee syyskuun ensimmäisellä viikolla. Eli sitten Maija kyllä tavataan!!!!

Kaarina kirjoitti...

Onnea tuhannesti Kaisa!!! *halirutistus*