Uskon taivaaseen, enkeleihin ja Taivaan Isään. Uskon siihen, että meille kaikille on paikka elämämme jälkeen. Ja uskon, että äitini on tuossa paikassa ja siellä hänen on hyvä olla.
Tällaisina hetkinä tulee taas todistetuksi, kuinka paljon ihania ja rakkaita ihmisiä elämässä on. Ne kymmenet sähköposti- ja tekstiviestit, kukkalähetykset, adressit ja puhelinsoitot ovat muistuttanet minua siitä, että tätä ei tarvitse käydä läpi yksin. Ne niin monet kauniit ja lohduttavat viestit kotimaasta ja ulkomailta on saanut minut jaksamaan eteenpäin ja ajattelemaan tulevaisuutta.
Äitini on kasvattanut minusta ihmisen, joka uskoo unelmiin ja elämä on aikaa, jolloin niitä voi toteuttaa. Olen päättänyt elää niin kuin minulle on opetettu ja niin kuin äitini olisi toivonut minun tekevän. Toteutan niitä asioita elämässäni tästäkin eteenpäin, jotka mielestäni ovat tärkeitä. Yksi pitkäaikaisista unelmistani alkaa toteutua lauantaina, kun astun Müncheniin vievään lentokoneeseen ja aloitan hiihto-opasurani Itävallassa. Päiviä lähtöön on enää viisi ja sitä ennen saan viettää perhejoulun ja rauhoittua. Sisälläni kuitenkin elää pieni alppipupu ja odotus on suuri. Uskon, että unelmat toteutuvat, kun niihin itse uskoo.
Kiitos äiti, kun olit niin rakas ja ihana ihminen. Olit paras ystäväni; meillä oli vastoinkäymisiäkin, mutta ennen kaikkea mahdollistit yhdessä isin kanssa onnellisen lapsuuden ja hyvän pohjan tälle maailmalle ja elämälle. Kuka voisi toivoa enempää? Siitä on hyvä jatkaa ja olla onnellinen. Olet ajatuksissani jokaisena elämäni päivänä. Olet rakas, tiesithän sen?
- Kesällä 2006 äiti ja tytär lähdössä häihin. Yksi niistä ihanista hetkistä, joita meillä oli niin monia yhdessä. Kiitos äiti.
1 kommentti:
Kaisa-kulta kuinka kaunis teksti ja joka sana niin totta.
Lämmin halaus kummitädiltä
Lähetä kommentti