Yläkerran asunto myytiin, se oli iloinen asia vanhoille asukkaille. Uusi asunto oli hankittu ”vähän vahingossa” ja vanha piti saada myydyksi. Nyt se on myyty ja muuttoprosessi käynnissä. Ja uusien asukkaiden REMONTTI. Nykypäivän trendi on se, että kaikessa pitää vähän tai hieman enemmän tuunata vanhaa. On se sitten oma vanha vaate, auto tai asunto. Yläkertamme koti oli kaunis, korkeatasoisella maulla remontoitu asunto. Siinä kunnossa, että harva saa edes remontilla asuntoa niin kauniiksi. Mutta nykypäivän trendin mukaisesti: luvassa on pientä pintaremonttia. Joka alkoi tänään. Nyt irtoaa keittiön laatat, seuraavaksi kuulemma rakennetaan hieman seiniä erottamaan osa asunnosta erilliseksi yksiöksi ja todennäköisesti jotain muutakin saadaan aikaan. Kerrostalossa on ihana kuulla elämisen ääniä, mutta alapuolella oleva asunto saa ”nauttia” myös uudistuksen äänistä. Jotenkin tulee turhautunut olo, kun tietää kuinka hyvää siellä tuhotaan. Kaikilla meillä on oma makunsa, ja näköjään keittiön laatat eivät kuulu heidän makuunsa…
Vai onko nykypäivänä vaan pakko tehdä remonttia ennen kun uuteen kotiin muutetaan? Jotain asunnossa on pakko muuttaa. En ole kuullut aikoihin seurueesta, joka olisi muuttanut uuteen kotiin tekemättä sille mitään. Vähintään yksi seinä pitää maalata ja joku asia poistaa vanhasta.
En kai saisi valittaa asiasta, koska reilu vuosi sitten remontoimme kolme kuukautta vaihtaen asunnostamme KAIKEN. Viisi tonnia roskalavalla, satoja työtunteja ja välillä jopa hermostusta. Voi naapuriparat. Nyt sen tajuaa. Kuunnellessani yläkerran ääniä muistelen lämmöllä omaa uudistuksen aikaamme. Rakensimme uutta alkua, ensimmäistä yhteistä kotia, joka on oman elämämme keskipiste. Tähän sopii sanonta: Oma koti kullan kallis.
1 kommentti:
poikkeus vahvistaa säännön. _o/ mitään ei olla tehty. paitsi vaihdettu vanha vessanpönttä (tiputteli vettä) uudempaan käytettyyn vessanpönttöön (saatiin kaverin koko-kämppä-uusiksi remontista).
Lähetä kommentti