Vietin viime viikonlopun kotona. En siis Suomessa, vaan pienessä amerikkalaisessa kylässä nimeltään Harborcreek. Palasin melkein kahden vuoden tauon jälkeen takaisin kotiin. Tällä kertaa siellä ei mikään ollut muuttunut, mutta minä olin. Ensimmäistä kertaa olin itsenäinen 27-vuotias, enkä paikallisista riippuvainen vaihto-oppilas. Tai ainakin siltä tuntui. Autolla on kummallinen vaikutus paikallisessa kulttuurissa.
Road-trippimme alkoi perjantaina kohti pohjoista vuokra-autolla. Sillä, jonka piti olla ”compact car” ja joka osoittautui tila-autoksi. Vitsikästä ja oikein mukavaa. Menomatka meni yllättävän kivuttomasti (kiitos mahtavan seuran) tompan ohjatessa meitä läpi satojen kilometrien matka. Olihan matka verrattavissa Helsingistä Ouluun pituisella reissulla!
Viikonlopun aikana tehtiin NIIN paljon amerikkalaisia asioita. Käytiin shoppailemassa, katsomassa Marching Band kilpailua, baarissa jossa taustalla huusi amerikkalaisen fudiksen peli, kirkossa ja pyhäkoulussa (!), viinirypälefarmilla, tyhjentämässä yksi Wal-Mart sekä laittamassa tekokynnet. Näiden tapahtumien välissä nautittiin amerikkalaisen ”isäntäperheemme” seurasta. Vicky & Gary sekä kaksi karvaisempaa otusta Abbey ja Kelsey avasivat meille kotinsa ja tarjosivat meille ihanat puitteet viikonlopulle. Muistoksi kannoimme mukanamme kurpitsojen, kotitekoisen viinin ja muiden ostosten lisäksi lämpimiä muistoja sekä kotikutoisen ja lämminhenkisen tunnelman.
2 kommenttia:
Hahaa. Ma linkkasin sut mun blogiini. Sano, jos ahistaa niin voin ehka (saalista) poistaa linkin. Ehka.
Moi,
LÖysinkin tänne nyt sitten ja alan käymään joka päivä ;))
Oli kiva nähdä vielä hetki ennen sun lähtöä!
Lähetä kommentti